Sumu osallistui SmartDog testiin 19.4.2017 (https://smartdog.fi/). Olin jo jonkin aikaa katsellut mielenkiinnolla testiä ja kun eteen tuli heidän 1-vuotis synttäritarjous, en voinut sitä enää ohittaa :) Perustietoa testistä on kirjoitettu hyvin oheisessa blogissa: http://kilarikira.blogspot.fi/2017/03/kilari-kira-smartdog-testauksessa-osa-1.html?m=0 Tässä on pieni lainaus samaisesta blogista. "SmartDOG-testit ovat siis koirien kognitio- ja käyttäytymistutkimuksiin perustuvia testejä, joilla pyritään kartoittamaan koiran persoonallisuuspiirteitä, oppimistapoja ja muistia. SmartDOG-testit ovat uniikkeja verrattuna muihin Suomessa käytössä oleviin koiran luonnetta kartoittaviin testeihin, sillä kaikissa muissa testeissä (luonnetesti, MH-kuvaus, jalostustarkastukset ym.) kartoitetaan hyvin pitkälti koiran luonnetta pelkästään arkuus-rohkeus -akselilla. Koiran arkuus tai rohkeus on toki oleellista, mutta koiran luonne on paljon muutakin! Lisäksi tiedetään, että testissä, jossa arkaa tai pelokasta koiraa pelotetaan ja uhataan, koiran pelko vaikuttaa kaikkien muidenkin testiosioiden tuloksiin. Koiran pelko siis korreloi muidenkin testiosioiden tulosten kanssa eikä tällöin välttämättä saada luotettavia tuloksia kaikista testiosioista. SmartDOG-testit täydentävätkin jo olemassa olevia testipatteristoja keskittymällä koiran kognition testaamiseen, ominaisuuksiin joista ei muilla luonnetesteillä saada tietoa. Kognitiolla tarkoitetaan sitä, miten koiran mieli toimii: miten koira ratkaisee ongelmia, millaisia persoonallisuuspiirteitä koiralla on, millä tavalla koira oppii. SmartDOG-testit erottaa luonnetestistä ja MH-kuvauksesta myös itse testaustapa. SmartDOG-testauksessa koiraa ei uhata eikä peloteta, vaan kaikki testit ovat erilaisia ruoanetsintätehtäviä tai -pelejä (tarvittaessa testit voidaan tehdä myös lelun avulla). Tämä on hyvin lempeä tapa kartoittaa koiran luonnetta, eikä herkemmänkään koiran omistajan tarvitse pelätä testissä traumatisoitumista. Olenkin itse miettinyt että kuinka paljon eri rotujen luonnetesti- tai MH-kuvaustulokset ovat vinoutuneet sen vuoksi, että arkojen tai pelokkaiden koirien omistajat eivät halua viedä koiraansa näihin testeihin." Sitten Sumun testiin... Kursiivilla kirjoitetut tekstit on otettu suoraan SmartDog raportista. KokonaisarvioSumu on erittäin avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu vauhdikkaasti uuteen tilaan. Sumu on erittäin motivoitunut työskentelijä, jolla on hyvä keskittymiskyky, ja joka suhtautuu suurella vakavuudella ja työinnolla jokaiseen tehtävään. Sumun työskentelyä voi kuvata hyvin yhdellä sanalla: intensiivinen. Se todella tekee täysillä kaiken ja pyrkii kaikin voimin päämäärään, kuitenkaan kiihtymättä missään liikaa, mikä on harvinaista nykyään. Sumulla on kova halua oppia asia, ja se helposti oppiikin ensimmäisen tavan tehdä homma – tämä näkyy esim. sylinterissä alun hassuna rutiinina ottaa nami sylinteristä. Muuten Sumulla on hyvä itsehillintä ja se lukee hyvin eleitä, kunhan vaan pääsee juonesta kiinni. V-aita tehtävää Sumu ei ratkaissut 3min kuluessa, mutta se pyrki intensiivisesti päämäärään pyytämällä apua ja ilmaisemalla nameja. Koira on pääasiassa itsenäinen, mutta osaa vaihdella strategiaa tarpeen mukaan joustavasti. Looginen päättely oli vaikea. Sumulla on hyvä muisti ja se oppii hienosti sosiaalisen oppimisen tehtävässä käyttämään mallista namikonetta. ItsehillintäItsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, tälläiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä. Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita testillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi. Sumulla on kohtuullisen hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli. Sylinteri testissä koira toimii suurelta osin siten kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa ensimmäisen yrityksen jälkeen. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Sumulla tämä oli 70%. EleetEleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla. Sumu ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 76,8% oikein. Vaikein osio koiralle oli selkeästi alku, jonka jälkeen se pääsi juonesta kiinni ja luki erinomaisesti eleitä. Ongelmanratkaisu - V-aitaV-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelman ratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen. Sumu ei ratkaissut V-aita tehtävää 3 minuutin määräajassa. Koira pyytää pääosin ihmisen apua tehtävän ratkaisuun, ja avun pyyntö on hyvin intensiivistä. Toisaalta koira jähmettyy paikoilleen tuijottamaan ruokaa, mikä saattaisi olla impulsiivisuuden merkki (vaikea jättää ruokaa taakseen), mutta todennäköisemmin se on aikaisemmin koiralle opetettu ilmaisutapa. V-aita jäi Sumulta ratkaisematta ja selvästi sieltä tuli nose workin ilmaisua. Ongelmanratkaisu - mahdoton tehtäväMahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Kotikoiralle apua pyytävä strategia on ehkä paras arkielämän hallittavuuden kannalta, mutta harrastuskoiralla tai työkoiralla olisi hyvä olla edes jonkin verran itsenäistä tehtävän ratkaisua. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa. Sumu pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän enimmäkseen itsenäisesti (70%). Koiralla on kuitenkin molemmat ongelmanratkaisustrategiat käytössä, sillä se pyytää myös ohjaajalta apua ratkaisuun (30%). Koira vaihtelee strategioita koko ajan, yrittäen erittäin aktiivisesti päästä päämäärään. Muisti ja looginen päättelyTämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava koiralle, ja suuri osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta sen vuoksi että siihen kosketaan viimeiseksi. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia. Vain noin 30% koirista ymmärtää tehtävän. Sumu ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista koirista ratkaisee sen. Sumu valitsi toistuvasti saman puolen kipoista, ja sai siten puolet oikein. Tämä on strategia, jonka iso osa koirista valitsee. Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs osoitus -tehtävä mittaa tätä (tietokannassa nimellä: vihje vai oma päättely). Testaaja vihjaa koiralle namin ”väärän” sijainnin. Koiraa ei hämätty tässä tehtävässä ”väärillä” testaajan vihjeillä, vaan se päätteli itse näkemänsä perusteella missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan menee sinne minne namin näki menevän. Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen. Sumu muisti oikein kolme ( 1min, 2min ja 2min 30s) aikaa neljästä (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Muisti on yksi oppimisen tärkeimpiä edellytyksiä. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä 2 aikaa oikein. Sumu ei tosiaan ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää ja valitsi aina kipon mitä on koskettu viimesimmäksi :D Muistitehtävässä Sumu ei muistanut 1min30s ajalla, mutta hätäilin itse Sumun vapautuksessa ja katseli testiohjaajaa. Muilla vapautuksilla odotin, että katsoi purkkeja. Sosiaalinen oppiminenKoirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa. Sumu painaa oikeaa nappulaa ensimmäisen kerran 38 sekunnissa, mikä on nopea suoritus. Koira manipuloi myös ensimmäisenä oikeaa nappia ja osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista. Nopeus kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua selvittää miten namit saadaan sekä rohkeutta manipuloida laitetta. Koira 5 myös oppii laitteen toiminnan nopeasti alle 2 minuutissa. Kaikista testatuista koirista 63% painaa nappulaa, mutta näistä painaneista vain 43%:lla se on selkeästi mallista oppimista, loput painavat kokeiltuaan kaikkea mahdollista ja usein vahingossa. AktiivisuusKoiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.
Koirasi aktiivisuus oli testissä 35 mikä on keskimääräisen koiran aktiivisuustaso testissä (ihan ylärajalla). Juoksutauko on Sumun osalta lusittu ja päästiin aloittamaan uusissa treeniryhmissä. Tauon jälkeen aloitettiin taas agility ja juuri sopivasti tulikin sääntömuutoksia :) Eli jos joskus kisakentille päästään, niin pikku-maxeissa mennään. Päästiin myös toko-ryhmään ja siellä otetaan häriötreenejä koko rahan edestä :D Treeni-intoa nyt hieman varjostaa hallilla "riehuva" kennelyskä ja sen vuoksi mummot on pysynyt sieltä kaukana. Sumu treenaa siellä varotoimenpiteitä noudattaen. Eilen käytiin Lahden ryhmiksessä ja olin sinne Sumunkin ilmoittanut, kun nurkilla oli. Sumu oli ROP hienolla arvostelulla :) "Kaunis tasapainoinen narttu, jolla hyvä päänmalli. Hyvä ylälinja & rintakehä. Tasapainoiset kulmaukset & riittävä luusto. Liikkuu erittäin hyvin. Erinomainen karva ja kaunis väri. Iloinen luonne" Esitin myös Pablon ja se sai toisen SERTin. Yksi vielä... "Hyvät mittasuhteet omaava uros, jolla muuten hyvä pää, mutta turhan korkea otsa. Hyvä kaula ja ylälinja. Tasapainoinen hyvä rakenne & luusto. Hyvä rintakehä. Hyvä väri, karva ok. Liikkeessä saisi olla enemmän voimaa ja ulottuvuutta. Miellyttävä käytös." Amerikkalaisista myös Nana oli ensimmäisessä näyttelyssään. Minun piti se esittää, mutta Nanalle tuli sen verran ikävä isäntää, että pistin Kimin puskista kehään :) Nanalle H ihan ok arvostelulla. Pablo kävi huhtikuun lopussa silmätarkissa ja virallisessa sydänkuuntelussa. Kaikki oli ok :) Myös malDan silmät peilattiin terveeksi, joten pentusuunnitelmat voi sen puolesta edetä.
Marianna ja Myy kävivät starttaamassa tokon AVO-luokassa. Tulokseksi hienosti AVO1/273p. ja luokkavoitto! Upeat pisteet, vaikka ruutu meni nollille. Agilitykentillä on käynyt Kaiku ja Pablo hyvillä tuloksilla. Kaiku ja Laura saivat ensimmäiset nollaradat kolmosluokassa. Outi ja Pablo saivat toisen LUVAn kakkosissa. Pirre kävi ensimäisessä virallisessa näyttelyssä 15.4. Hankasalmella. Pirre esiintyi oikein hienosti ja oli PN4. Tuomarina Hannele Jokisilta. "Erinomainen vankka narttumainen kokonaisuus. Voimakas pää, tyypilliset kulmaukset. Hyvä luusto, ikään sopiva runko, tänään lyhyessä karvassa. Hieno häntä, liikkuu hyvin." |
Archives
October 2020
Categories |