<![CDATA[Höpöhännän<br />​tollerit - Blogi]]>Sat, 22 Feb 2020 09:18:08 +0200Weebly<![CDATA[Nenähommia]]>Tue, 21 Jan 2020 07:05:33 GMThttp://hopohannan.fi/blogi/nenahommiaTreeniblogi taitaa olla kuollut ja kuopattu, joten kirjoitellaan vähän treenikuulumisia tänne. Ilmoitin Sumun P-H Nuuskujen järjestämään hajuerottelukoulutukseen, missä oli kouluttajina virkakoiraohjaajia. Sumun kanssa päästiin poliisikoiraohjaaja Miikka Ounilan ryhmään. Aluksi oli lyhyt luento ja demostraatio ja sen jälkeen jakauduttiin kolmeen ryhmään. Luennon piti Janne Ruokonen opaskoirakoululta.

Luennosta kirjoittelin muutamia juttuja ylös. 

Millainen on hyvä hajutyöskentelykoira?
- Luonteen tasapaino - toisaalta rauhallinen ja toisaalta eläväinen
- Hermorakenne - pystyy rauhottumaan ja keskittymään
- Itsevarma - ei säpsähtele, ei pelkoja, ei ääniherkkyyksiä, ei pintapelkoja
- Kestää häiriötä
- Periksiantamattomuus, työskentelyhalu
- Älykkyys - kuinka nopeasti koira pystyy oppimaan ja yleistämään oppimaansa
- Luonnollinen nenänkäyttäjä
- Keskinkertainen saaliskäyttäytyminen (tämä jäi mulle vähän epäselväksi)
- Ei aggressioita ihmistä kohtaan
- Sosiaalinen, mutta sosiaalisuus ei saa häiritä työskentelyä
- Pitää kestää virheitä

Ohjaajana
- Opi tuntemaan oma koira
- Perustottelevaisuus pitää olla kunnossa
- Mikä on omalle koiralle paras palkka
- Arvioi etsintätilanne ja sen haastavuus omalle koiralle
- Miten saat koirasi tekemään parhaansa
- Pitää osata keskeyttää etsintä jos koira väsyy

3D - Distraction, Duration, Distance - harjoittelun kolme peruspilaria: häiriöiden kesto, kestävyys etsinnässä ja välimatka ohjaajaan ei saa liian suuri.

​Löytäminen ja ilmaisu on tärkeintä! Näyttävällä etsinnällä ei tee mitään, jos ei löydä/ilmaise.

Treenipaikkana oli Salpauksen oppilaitos, mikä on remontissa. Tilat oli pääsääntöisesti tyhjiä ja pölyn peitossa. Meidän ryhmän treenit piti siis Miikka Ounila.
Aloitettiin kaksi osaisesta huoneesta, missä oli kolme piiloa. Kaksi löytyi ihan hyvin ja ilmaisut oli ok. Kolmas teetti enemmän työtä ja alkoi ilmaisemaan jo löydettyjä. Sumu ilmaisee jähmettymällä ja kun alkoi turhautumaan, niin ilmaisi kurreasennossa jo löydettyä piiloa :D
Toinen huone oli iso luokkahuone, missä oli neljä piiloa. Kolme löytyi hyvin, mutta sen jälkeen aloin itse olettamaan missä viimeinen täytyy olla. Kaikki piilot oli laitettu huoneen etualalle ja itse oletin, että viimeisen täytyy olla niillä kahdella seinällä, mistä ei ole vielä mitään löytynyt. Itselle opetus, että ÄLÄ OLETA!
Kolmas huone oli työtila, missä oli kolme piiloa. Tähän tilaan oli määritelty maksimi etsintäaika. Kaksi löytyi hyvin, mutta kolmas ei löytynyt annetun ajan puitteissa. Siitä oli kyllä jonkilainen käry, mutta piilon lähelle oli katsoja jättänyt kahvikupin ja se selvästi häiritsi Sumua. Sumu liikkui tosi hyvin metallihyllyillä ja alatyötasoilla ja nousi katsomaan ylempääkin.


Sumun kanssa on treenattu hajuhommia harvakseltaan ja on etsitty korkeintaan kahta piiloa samassa etsinnässä. Etsinätilat on ollut aika pieniä tiloja, joten tuntui, että jouduttiin aika syvään päätyyn :D Todella mielenkiintoinen päivä ja oli todella kiva vähän haastaa itseä ja koiraa.
Sumulla on paljon parannettavaa etsinnän kestossa. Alkaa palaileman vanhoille piiloille, kun ei löydä. Eikä se etsi kovin järjestelmällisesti. Näissä treeneissä Sumu etsi irti.

Muutamia asioita muistiin mitä Ounila sanoi koulutusten lomassa.
- Tilaetsintää voi opettaa ensin namietsintänä. Ensin namin muruasia lattialla kaikissa kulmissa, kaapissa, yms. mitä tilassa on. Koira oppii käymään koko huoneen läpi, unohtamatta nurkkia. Kun lattiataso on ok, niin opetetaan namietsintänä myös korkeammat paikat.
- Ilmaisua voi opettaa pennulle ruokakupilla. Ruokakuppi kaappiin ja sitten odotetaan, että pentu menee kaapille ja jää siihen.

Pari pientä videopätkää viimeisen tilan etsinnästä. Ensimmäisessä löytää kaksi piiloa. Toisessa videossa käy oven kynnyksellä, missä kolmas piilo oli, mutta ei osunut nenään.

]]>
<![CDATA[Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2020!]]>Mon, 23 Dec 2019 10:05:25 GMThttp://hopohannan.fi/blogi/hyvaa-joulua-ja-onnea-vuodelle-2020]]><![CDATA[Paluu arkeen]]>Thu, 24 Oct 2019 06:12:27 GMThttp://hopohannan.fi/blogi/paluu-arkeenNiin se Viirukin muutti omaan kotiin. Hieman oli vaikea Viirusta luopua, mutta totesin, että kaksi urosta on vähän liikaa. Viiru muutti onneksi lähelle ja tulevaisuuden suunnitelmissa on metsästystouhut.
]]>
<![CDATA[Pentuonnea ja luopumisen surua]]>Fri, 20 Sep 2019 07:30:01 GMThttp://hopohannan.fi/blogi/pentuonnea-ja-luopumisen-suruaKesä oli ja meni. Kesä meni kyllä täysin pentujen rytmittäessä eloa. Vaikka pennuista oli paljon iloa, niin kesä meni myös Zofia murehtiessa ja milloin pitää päästää Z pois. Vaikka Zofi oli muuten vielä hyväkuntoinen, niin nenässä ollut kasvain kasvoi kasvamistaan. Paikka oli valitettavasti sellainen, että sille ei ollut enää mitään tehtävissä.
Zofi eli onneksi muuten terveenä koko elämänsä ja 14,5 vuotta oli jo kunnioitettava ikä. Zofi oli maailman kultaisin koira ja jatkaa elämäänsä lapsissa ja lapsenlapsissa <3 Nyt on minun alkuperäinen tehokolmikko poissa...
Pennut on ollut maailmalla nyt kolmisen viikkoa ja heillä on mennyt ihan hyvin. Pennuista kaksi muutti Tampereelle ja yksi Espooseen. Viiru jäi vielä kotiin, ainakin toistaiseksi. Viirulla on alapurenta ja päätin sitä hieman seurailla. Sumu kyllä tykkää kun pentu jäi kotiin, kun sai leikkikaverin. Yhdessä pojat oli vähän törkeitä äitilleen ja eivät huolineet häntä leikkeihin mukaan :D
Treenitauko on vielä jatkunut, kun ollaan vielä kaikki toivuttu pennuista :D Lokakuun alusta taas jatkamme harjoituksia.
]]>
<![CDATA[Neljä veljestä]]>Tue, 09 Jul 2019 15:25:39 GMThttp://hopohannan.fi/blogi/nelja-veljestaSumun pennut syntyi sunnuntaina aamuyöstä. Synnyttämään lähdettiin Tammiston Evidensiaan, kun Sumun supistukset oli kestänyt jo niin pitkään ja pentua ei kuulunut. Minun kantti ei kestänyt enää kotona katsella, kun yöaikaan eläinlääkäriin on matkaa. Nappasin Virpin matkan varrelta kaveriksi ja tunnissa ajeltiin Tammistoon. 

Eläinlääkärissä ensimmäinen pentu oli jo tunnettavissa, mutta eteni kovin hitaasti. Eläinlääkäri sai napattua pennusta kiinni ja avusti sen ulos. Pentu painoi 420g, mun pennuissa ei ole ennen noin isoa syntymäpainoa ollutkaan. Kolme poikaa seurasi hyvin perässä. Sen jälkeen Sumu rauhoittui ja ajattelin, että ei siellä enempää ollutkaan. Koska olimme jääneet eläinlääkäriin synnyttämään, niin tarkistettiin röntgenillä onko sieltä vielä pentuja tulossa. Yksi pentu näkyi ja koska näytti, että se oli jo matkalla, jäimme odottelemaan. Parin tunnin odottelun aikana ei kunnon supistuksia enää tullut ja ultrassa pentu todettiin kuolleeksi. Sumu sai oksitosiinia ja elänlääkärin avustuksella Sumu sai työnnettyä kuolleen pennun ulos. Näytti, että pentu on ollut jo hetken kuolleena eli tuskin oli synnytyksessä kuollut. Tämä viides pentu oli tietysti tyttö ja kyllä harmitti. Onneksi kuitenkin pentu saatiin ulos normaalia kautta ja vältyttiin leikkaukselta.

Nyt meillä on sitten neljä veljestä. Pennut oli syntyessään todella elinvoimaisia ja isoja :D Maitoa riittää porukalle hyvin ja painoa kertyykin hyvä vauhtia. 
]]>
<![CDATA[Pentumasu kasvaa]]>Thu, 06 Jun 2019 04:36:06 GMThttp://hopohannan.fi/blogi/pentumasu-kasvaaMaanantaina käytiin ultrassa ja siellä niitä pieniä näkyi ainakin kuusi :) Hieman vaikea oli nähdä, joten kovin tarkkaa lukemaa ei saatu. Nyt vaan toivotaan, että kaikki menee hyvin loppuun asti.
]]>
<![CDATA[Kuvia toukokuulta]]>Mon, 27 May 2019 21:00:00 GMThttp://hopohannan.fi/blogi/kuvia-toukokuultaHommasin vihdoin ja viimein hyvän uuden putken (Canon EF 70-200mm f/2.8 L IS III USM) ja sitä on tullut nyt hieman testailtua. Täytyy kyllä myöntää, että osaan todella huonosti käyttää tota mun kameraa ja en saa varmasti puoliakaan irti noin hyvästä putkesta. Lisäksi sain säädettyä kameran ihan pieleen, mutta onneksi sain hieman teknistä apua :D Harjoitellaan, harjoitellaan... 
Picture
Sumu söpistelee oman kirsikkapuun alla
Sumulla on odotusta takana nyt 3 viikkoa. Ultraääni on varattuna ensi maanantaille, joten sen jälkeen ollaa hieman viisaampia. Vaikea sanoa onko sillä ollut mitään merkkejä tiineydestä. On se ollut ehkä vähän outo :)
Picture
Noutohommia sävysävyyn
Picture
Sumu Ruotsissa
Picture
Nuutti pönöttää (c) Virpi Laaksonen
Nuutti on asunut meillä nyt reilu 3 kuukautta. Hän on sopeutunut todella hyvin ja on osa meidän porukkaa. Helppo ja hellyyttävä tapaus :) 
Picture
Nuutti noutaa (c) Virpi Laaksonen
]]>
<![CDATA[Kevät-pentue 10 vuotta!]]>Fri, 17 May 2019 08:04:56 GMThttp://hopohannan.fi/blogi/kevat-pentue-10-vuottaEnsimmäiset Höpöhännät tänään 10 vuotta! Onnea Helmi, Havu, Hilla, Into, Konsti ja Jedi 
Kaksi on jo joukosta poissa, Annille ja Toivolle rapsutuksia pilven reunalle.
Paljon iloja ja niitä surujakin on mahtunut näihin 10 vuoteen 


Kuvien (c) Petra, Jan, Reija, Anna, Anne-Mari ja Niko
]]>
<![CDATA[Pentu unelmia]]>Thu, 09 May 2019 10:03:47 GMThttp://hopohannan.fi/blogi/may-09th-2019Pentuprojekti pyörähti käyntiin huhtikuun puolen välin jälkeen, kun Sumu aloitti juoksut. Juoksut edistyi hieman hitaasti ja Ruotsiin lähdettiin vasta toukokuun alussa. Izac tavattiin 5. ja 6.5. ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä :D Kaksi helppoa astutusta, joten varsin onnistunut ajoitus. 
Izac oli varsin ihastuttava tapaus ♥ Nyt vain odotellaan...
]]>
<![CDATA[Nuutti muutti taloon]]>Mon, 25 Mar 2019 07:14:40 GMThttp://hopohannan.fi/blogi/nuutti-muutti-taloon
Meidän lauma sai vahvistusta 5 viikkoa sitten, kun Nuutti muutti meille. Nuutilla oli ollut hieman arvaamatonta käytöstä ja kun perheessä on 1 vuotias lapsi, niin se ei ollut hyvä yhdistelmä. Nuutti on viralliselta nimeltään H. American Cowboy. Ajatuksena oli, että Nuutin kanssa hieman tutustutaan, kun en ollut nähnyt sitä sitten pentuaikojen ja sitten etsin sille uuden kodin. Nuutti on rauhallinen ja omaa yhtä hyvät unenlahjat, kuin Sumu :) Toimintatarmoa kuitenkin löytyy ja tykkää kovasti puuhastelusta. Nuutti kotiutui meille saman tien ja on ollut kyllä varsin helppo tapaus. Voi olla, että en siitä raaski enää luopua ja hän jää meille :) 
]]>